Tekstitaidon vastaus, huumorin keinot

Epäonnistumista elämässä ja liioiteltua valittamista

Nummisuutarit on Aleksis Kiven vuonna 1864 kirjoittama teos. Nummisuutarit on tyylilajiltaan komedia. Myös Tuomas Kyrö julkaisi vuonna 2010 humoristisen teoksensa Mielensäpahoittaja. Näissä teoksissa huumorin keinot ovat kuitenkin osittain erilaisia. 

Nummisuutareissa suomalaiset miehet litkivät viinaa, kulkevat humalassa julkisilla paikoilla ja puhuvat naisista. Stereotypiat suomalaisista toimivatkin teoksessa huumorin keinoina. Myös Mielensäpahoittajassa käytetään stereotypiaa vanhasta suomalaismiehestä. Kirjassa elelee konservatiivinen ja äreä vanhus, joka pitää menneisyyttä parempana ja moittii nykyaikaa. 

Nummisuutareissa sanavalinnat toimivat huumorin keinoina. Hauskoja sanavalintoja esiintyy myös Mielensäpahoittajassa. Sikaporsas, poninhäntäkloppi ja nauhaviritelmä kuulostavat hauskoilta ja erilaisilta. Nummisuutareissa huudahdetaan esimerkiksi ”Kitas kiinni!” ja tämä on hauska lausevalinta. 

Aleksis Kiven teoksessa henkilöt epäonnistuvat jatkuvasti. Esko ei saa Kreetaa vaimokseen, sillä Kreeta avioituu yllättäen toisen kanssa. Miehet ottavat kiinni varkaan rahapalkkion toivossa, mutta varas paljastuukin syyttömäksi ja rahat jäävät saamatta. Kaikki suunnitelmat menevät pieleen ja epäonnistuminen on humoristista. 

Nummisuutareissa kaverukset vihaavat toisiaan aluksi ja he ovat riidoissa keskenään. Seuraavassa käänteessä riidat on unohdettu ja elämä täyttyy liioitellusta rakkaudesta, ilosta ja onnesta. Huumori syntyy siis yllätyksellisyydestä, odotusten rikkomisesta ja liioittelusta. Myös Mielensäpahoittajassa käytetään liioittelua. Mielensäpahoittaja valittaa esimerkiksi leivästä, jonka päällä on maailman ohuinta kinkkua. Mielensäpahoittaja valittaa koko ajan ja jatkuva valittaminen on liioittelua. Kaikki asiat eivät voi olla niin huonosti nykymaailmassa. 

Myös väärinkäsitykset ovat huumorin keinoja Nummisuutareissa. Eskolle luvataan leikillä vaimoksi hänen ihastuksensa, ihana Kreeta. Esko ottaa asian tosissaan ja lähtee hakemaan Kreetaa, joka onkin nainut jo toisen. Esko on naiivi, sillä hän ottaa kaiken tosissaan, eikä ymmärrä leikkiä. Henkilöiden tyhmyys naurattaa lukijaa. 

Erilaisia huumorin keinoja käytetään Kiven ja Kyrön teoksissa paljon. Kirjoista löytyy hauskoja tapahtumia, jotka naurattavat lukijoita. Nummisuutarit on edelleen yksi Kiven tunnetuimmista teoksista ja Kyrökin on saanut paljon huomiota Mielensäpahoittaja-kirjasarjallaan. Mielensäpahoittajan elämästä tehtiin jopa elokuva, joka oli vuoden 2014 katsotuin elokuva.

Äikän essee suomen kielestä

Suomen kieli on maailman vaikein kieli

Suomen kielen vaikeudesta puhutaan jatkuvasti. Netissä suomen kielestä leviää hauskoja vitsejä, joissa esimerkiksi lukuisilla sijamuodoilla järkytetään ulkomaalaisia. Suomesta maailman tietoisuuteen ponnahtanut Sara Maria Forsberg, tunnetummin SAARA, julkaisi YouTubessa videon nimeltä LEARNING FINNISH WITH SARA. Videolla esiteltiin suomen kieltä ja sen erikoisuutta. Onko suomen kieli todella vaikein kieli? Mikä tekee kielestämme niin erikoisen? 

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, itämerensuomalaiseen haaraan. Suomen kieli oli aluksi vain puhuttua kieltä, kunnes vuonna 1548 Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin suomen kirjakielelle ja kehitti samalla kirjakielen. Kirjakieli oli tuolloin vielä hyvin erilaista kuin nykyään. Agricola julkaisi Abc-kirian vuonna 1543. 1800-luvulla alettiin pohtia, pitäisikö suomen kirjakielen pohjautua Suomen länsi- vai itäosien kieleen. Lopulta lännen ja idän sanoja päätettiin yhdistää. 1800-luvulla Suomessa käytiin myös kielikiista. Suomenmieliset fennomaanit ja ruotsinmieliset svekomaanit kiistelivät siitä, kumpi kieli nousisi tärkeämpään asemaan Suomessa. Ensimmäiset suomalaiset sanomalehdet julkaistiin 1700-luvulla. 

Suomen kielen rakenne on erilainen kuin monilla muilla Euroopan kielillä. Erikoinen rakenne on osasyynä suomen kielen vaikeuteen. Suomea äidinkielenä puhuvatkaan eivät aina osaa kielioppia täydellisesti. Useissa kielissä prepositioita käytetään ilmaisemaan, että ollaan esimerkiksi talossa tai pöydällä. Suomen kielestä prepositiot kuitenkin puuttuvat ja tilalla käytetään päätteitä, sijamuotoja. Sijamuotojen takia joistain sanoista tulee erittäin pitkiä. Myös artikkelit puuttuvat suomen kielestä. Kadulla saattaa kulkea jokin kissa tai naapurin tädin vanha katti. Kissa se on joka tapauksessa. Ä ja ö ovat kirjaimia, joita ei monissa kielissä ole. Naapurimaissa kuten Ruotsissa ja Virossa näitä kirjaimia kuitenkin käytetään. Suomen kielen tekee vaikeaksi myös kongruenssi. Esimerkiksi sanan kurkku genetiivimuoto onkin kurkun. Tämän oppiminen voi olla hyvin hankalaa suomen kieltä opettelevalle ulkomaalaiselle. Suomalaiset käyttävät kielessään paljon vokaaleja. Monien sanojen merkitys muuttuu huomattavasti, jos sanasta jätetään vahingossa yksikin vokaali pois. Tästä esimerkkeinä voidaan pitää sanoja sata, sataa ja saattaa. On myös tapauksia, kun yksi lause voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Kuusi palaa voidaan tulkita monella eri tavalla. Keksitkö ne kaikki? 

Suomen kielen oppiminen vie tutkitusti enemmän aikaa kuin esimerkiksi englannin. Suomi on maailmankartalla melko pieni valtio. Suomessa on muihin valtioihin verrattuna vähän asukkaita ja suomea puhuvia ei älyttömästi ole. Suomi ei ole kansainvälinen kieli, jota ymmärretään lukuisissa maissa. Suomea ei kuule puhuttavan kaukaisemmissa maissa. Tämä johtaa siihen, että ihmiset Euroopan ulkopuolella eivät kuule suomea ja näin he eivät myöskään tunne kieltä. Tietysti suomi on heille vaikeaa, kun he eivät ole sitä koskaan opetelleet. Suomen oppiminen on helpompaa virolaiselle kuin italialaiselle. Tämä johtuu siitä, että suomella ja virolla on sama alkuperä. Uutta kieltä voi olla vaikeampi oppia, jos sen alkuperä on täysin erilainen kuin oman äidinkielen. Suomen kieli on erilaista verrattuna naapurimaidemme kieliin. Esimerkiksi sanat ice ja is ovat melko samanlaisia, mutta suomeksi sana on täysin erilainen, jää. Kielten eri alkuperät näkyvät tässäkin. Suomen kielen kouluttaja Aija-Leena Nurminen toteaa netistä löytyvässä haastattelussa suomen kielen oppimisen olevan vaikeaa, jos ihminen ei ole koskaan aiemmin joutunut opettelemaan vierasta kieltä. Nurminen sanookin, että ensin pitää oppia oppimaan kieliä.

Mitä muita ongelmia suomen kieltä opetteleva ulkomaalainen voi kohdata? Kun motivoitunut oppija on tankannut suomen kielen sanoja ja kielioppia usean vuoden ajan, hän kohtaa ongelman nimeltä puhekieli. Mitä tapahtuu, kun henkilö lähtee testaamaan taitojaan Helsingin kaduille ja alkaa jutella ensimmäisen vastaantulevan kanssa. Juttu luistaa hetken, kunnes suomalainen sanoo: ”Mä meen dösällä himaan, mil sä meet?” Ja siihen keskustelu jää. Ulkomaalainen tajuaa, että hänellä on vielä paljon opittavaa. Suomen kielessä puhekieli on hyvin erilaista kuin kirjakieli. Murteitakin on paljon. 

Lapsena kieliä oppii helpommin kuin vanhempana ja suomea kannattaakin opettaa esimerkiksi kaksikielisten perheiden lapsille pienestä pitäen. Tietysti suomea voi oppia vanhempanakin, jos opetus on tarpeeksi hyvää. On myös tärkeää, että kieltä käyttää. Suomea opettelevan kannattaakin puhua, lukea ja kuunnella suomea usein. Esimerkiksi maahanmuuttajien kannattaisi rohkeasti käyttää suomen kieltä, vaikka he eivät sitä täydellisesti osaisikaan. Kaikkea voi oppia, kun oma asenne on kunnossa.

                   

      

Suomalaisen kirjallisuuden aikajana

Ajatuskartta äikän työtä varten

Tässä vähän ajatuskarttaa mun äikän kirjotelmaa varten. Laitoin monta kuvaa, että näkyy varmasti toi pieni teksti. : D